Yhtenä hetkenä seison hississä,
seinätkin kirkuvat minulle punaisina.
Toisena hetkenä seison järvessä,
sääriä myöten hyytävässä vedessä,
kymmeneltä illalla,
ja mietin mikä vittu mua vaivaa.
Auringonlasku pelastaa.
Kolmantena hetkenä seison suihkussa,
kuuma vesi korventaa iholta
tämän päivän tomut
ja puhdistaa haavat.
Neljäntenä hetkenä kääriydyn
valkoisen viltin
pehmeään huomaan
ja toivon,
että huomenna ei tarvitsisi
olla hetkeen olemassa,
vaan voisi hengähtää ilman
että aika etenee.
